Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

keskiviikko 1. helmikuuta 2017

(Ja näin vapaa markkinatalous toimii, vai toimiiko?!)

Markkinoiden Trump-hype on lyhytnäköistä – Romahduksesta uhkaa tulla tuhoisa, kun todellisuus valkenee

Trump sai osakemarkkinat nousemaan – vaikka todellisuudessa hänen politiikkansa on vähänkin pidemmällä aikavälillä talouden etujen vastaista.

Markkinoiden reaktiot isoihin poliittisiin mullistuksiin ovat olleet viime aikoina yllättäviä. Britannian päätös jättää EU käänsi osakekursseja alaspäin – mutta vain hetken. Kohta suunta oli ylöspäin. Näin kävi, vaikka brexitin vaikutus Britannian taloudelle ja monille yrityksille on kielteinen.

Kun pääministeri Theresa May kertoi, että maa suuntaa täydelliseen eroon ja haluaa jättää myös sisämarkkinat, kurssit nousivat. Tarkkasilmäiset tosin väittivät, että kurssi nousi juuri silloin, kun May puheessaan mainitsi parlamentin vielä voivan vaikuttaa päätöksen sisältöön.

Kummia kuuluu myös Yhdysvalloista. Kun presidentti Donald Trump vahvisti, että muuri todellakin rakennetaan Meksikon ja Yhdysvaltojen välille, rakennusfirmojen ja rakentamisen tarvikkeita valmistavien kurssit nousivat. Sementtiä, terästä ja rautaa myyvien kurssit kohosivat, kun Trump oli aiemmin sattunut mainitsemaan muurin rakennusaineista teräsbetonin, harjateräksen ja teräksen.

Muutkin Trumpin puheet elvytyksestä ja kotimaisen tuotannon suosimisesta ovat kohottaneet osakkeiden hintoja. Ympäri maailmaa ihan luotettavatkin tutkimusyhtiöt ja keskuspankit ovat tulkinneet, että maailmantalouden kasvu saa nyt uutta vauhtia.

Reaktiot ovat periaatteessa ymmärrettäviä. Jos jossain avautuu jonkin alan toimijalle valtavat uudet markkinat, toimijaa kannattaa omistaa.

Osakemarkkinoiden reaktioissa on samalla jotakin hyvin kummallista – ­ehkä naiiviakin. Entä jos Trump olisi kertonut, että muuri tehdään nikkelistä ja sinkistä? Viime päivien reaktioista päätellen Talvivaarasta olisi tullut kurssiraketti. Osakemarkkinoiden reaktiot saavat epäilemään väitteitä, joiden mukaan markkinat ovat parhaita voimia, kun rahaa tulee ohjata sinne missä sille on paras pesäpaikka.

Samoin epäilyjä herättävät talouden tulkkien näkemykset, joiden mukaan Trump pystyy pelkillä elvytyspuheillaan muuttamaan maailmantalouden kasvuprosentteja. Maanantaina Japanin keskuspankki arvioi, että Japanin talouden kasvuvauhti kiihtyy Trumpin talouspolitiikan seurauksena.

Keskuspankin 1,4 prosentin kasvuarvio ylittää ikääntyvän ja ikääntymisvastuilla raskautetun talouden pitkän aikavälin trendin. Pääsyy tähän optimismiin on, että ­Trumpin talouspolitiikka nostaa dollaria suhteessa jeniin.

Trumpin puheista tehtyjä maailmantalouden kasvuarvioita ja osakekurssien ­reaktioita yhdistää se, että ne on tehty katsomalla aivan liian läheltä. Kun Trumpin talouspolitiikkaa katsoo kauempaa ja kauemmas, kuva muuttuu. Hänen johdollaan taloutta umpioidaan. Yhdysvaltojen talouskasvu on hyötynyt vapaakaupasta, jota Trump nyt purkaa. Elvytys muureja rakentamalla on kasvun kannalta järjetöntä elvytystä. Elvytys jouduttaisiin tekemään täystyöllisyyden maassa, mikä potkaisisi inflaation vauhtiin. Velkaantunut maa joutuisi velkaelvytyksen tielle.

Trumpin talouspolitiikka on pitkällä aikavälillä maailmantalouden ja osakemarkkinoiden kannalta tuhoisaa politiikkaa. Se ei ruoki kasvua vaan kauppasotia. Japania halpa jeni ei auttaisi, jos Japanin talouden kannalta äärimmäisen tärkeät osapuolet – ­Kiina ja Yhdysvallat – ajautuisivat törmäyskurssille.

Jonakin hetkenä markkinoiden hype katoaa ja talouden koko kuva paljastuu. Kurssireaktiot voivat silloin olla rajuja. Markkinoilla havaitsee jo heräämisen värähdyksiä

Helsingin Sanomien pääkirjoitus