واین چنین است که سرمایه به "فرزندان خردمند خویش" جایزه میدهد! مشغله ی اکثریّت افراد جامعه ی بشری وچشم اندازاین روند ویرانگر ونابودکننده ی حاکم برجهان را دریک طرف بگذاریم واین به اصطلاح تئوری قرارداد "نابغه ی فنلاندی الاصل" نظام حاکم را هم درطرفی دیگرو....اندکی بیندیشیم!

تُفــو برتو ای چرخ گردون تُفــو!

Tätä on Nobelilla palkittu sopimusteoria

Sopimusteoria käsittelee esimerkiksi sitä, miten erilaisilla kannusteilla ja pakotteilla ihmistern eriäviä intressejä saadaan suunnattua yhteen järkevästi ja taloudellisesti. Sopimusteoriaa sovelletaan kaikkialla, missä tehdään sopimuksia – esimerkiksi autovakuutuksissa.

Bengt Holmströmin ja Oliver Hartin taloustieteen Nobel-palkinto myönnettiin työstä taloustieteellisen sopimusteorian parissa.
Sopimusteoria tutkii erilaisia sopimuksia, joilla yhteiskunnassa pyritään säätelemään epävarmuutta ja sovittamaan eri osapuolten eriäviä haluja ja tavoitteita yhteen.
Tutkijan näkökulmasta mielenkiintoisia sopimuksia ovat esimerkiksi johdon palkitsemissopimukset: miten varmistetaan, että yhtiön omistajien tahto toteutuu, jos ja kun yhtiön johtajien näkemykset voivat olla omistajien näkemyksistä poikkeavia? Sopimusteoreetikko pohtisi tässä tapauksessa myös sitä, kannattaisiko johtoa palkita alan yleisen suhdanteen mukana vai silloin, kun yritys menestyy suhteessa muihin samalla alalla toimiviin – toisin sanoen tutkija pohtisi, milloin kannustetaan tavoitteen kannalta oikeaa asiaa.
Toinen esimerkki ovat vakuutussopimukset: Millainen vakuutussopimus pitää tehdä, jotta auton haltija tuntee riittävää vastuuta ajoneuvostaan? Lisääkö esimerkiksi vakuutuksen omavastuu haltijan vastuuta ajoneuvosta niin, että myös vakuutuksenantajan riskit ja samalla vakuutuksenottajien maksamat hinnat pysyvät järkevinä?
Sopimusteoriassa tutkitaan siis vaikkapa sitä, millaisia yhteisesti hyödyttävät ratkaisut oikeasti ovat tai millä tavalla sopimusten pitää olla rakennettuja, jotta ne pakottavat tai kannustavat osapuolia oikeaan ja tarkoitettuun päämäärään. Kun sopimuksilla luodaan myös vakaata tai ennustettavaa tulevaisuutta, on tutkimuksen tehtävänä selvittää, millaisella sopimuksella haluttuun päämäärään päästään tehokkaasti ja hyvin.
Taloustieteen Nobelin jakava komitea mainitsee Holmströmin osalta erityisesti palkan kannustavuutta koskevan tutkimuksen. Kun työntekijä työskentelee kiinteällä palkalla, palkkion määrä ei suoraan riipu tehdystä työstä. Työnteon motivaatio sen sijaan riippuu esimerkiksi urakehitykseen ja tulevaan palkkatasoon liittyvistä odotuksista, ja työnantaja maksaa tulevaisuudessa nykyhetkessä tehdystä työstä parempaa palkkaa, jotta työntekijä ei vaihda työpaikkaa.
Päältä katsoen malli ei ole huono, mutta se voi johtaa tilanteeseen, jossa nuoret työntekijät tekevät liikaa töitä ja vanhemmat työntekijät puolestaan päästävät itsensä liian helpolla.
Kun mallia monimutkaistetaan, ollaan uudenlaisten kysymysten edessä. Miten palkitsemisella varmistetaan, etteivät työntekijät keskity työssään vain helposti mitattaviin palkkioperusteisiin työnsä muiden, vaikeammin mitattavien piirteiden kustannuksella? Entä miten ryhmätyöstä pitää palkita, jotta kaikki ryhmän jäsenet tekevät töitä hyväksyttävällä tasolla?
Lähteet: Nobelprize.org 

Ja muutamia otteita nobelistin kannanotoista:

- Professori toivoo, että suomalaisten asenne työhön lähenisi amerikkalaista ajattelutapaa. Holmström sanoo, että amerikkalaiselle työ on kuin vesi, välttämättömyys.

- Holmström Aamulehdelle 2013: ”Nyt on leikattava tukia, joiden vuoksi ihmiset eivät ota töitä”
jne.

 Huom! Bengt Holmström on toiminut Suomessa Nokian, Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja Aalto-yliopiston hallituksessa.

Nobel-voittaja Holmström: Työ tuo onnellisuutta

Nobel-voittaja kehottaa Suomea joustavoittamaan työmarkkinoita.

 
Ja heti "Mestarin" perässä uskolliset kannattajansa lähtevät liikkeelle:

Kelan pääjohtaja Suomen Kuvalehdessä: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?"

 Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen haluaa lakkauttaa vastikkeettoman sosiaaliturvan.