Euroopassa on myyty jopa 100 vuoden lainaa – Suomi suhtautuu erityispitkiin maksuaikoihin varauksella!!!!!!!!!

Suomen lainoista tällä haavaa pisin on vuonna 2042 erääntyvä, 30-vuotisena liikkeeseen laskettu laina, joka oli alunperin kooltaan 1,5 miljardia euroa.

12.5.2016 13:13

Kari Rintakoski

Yhä useampi euromaa tarjoaa markkinoille erityisen pitkiä valtionlainoja. Viime kuussa Belgia ja Ranska laskivat liikkeeseen 50-vuotista lainaa.
Joukkoon ovat liittymässä myös Espanja ja Italia. Irlanti on myynyt peräti sadan vuoden päästä erääntyvää lainaa.

– Tämä on yksi oire alhaisesta korkotasosta. Valtiot ovat kiinnittäneet siihen huomiota ja tarjoavat yhä pidempiä ja pidempiä lainoja markkinoille, työeläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula sanoo Taloussanomille

	Tulos 1000 €
	0

Valtionlainamarkkinoilla kysyntä on siirtynyt korkokäyrällä sitä pitemmälle, mitä kauemmas negatiivinen korkotaso on edennyt. Pitkiin matalakorkoisiin lainoihin liittyy kuitenkin suuri riski.
Kun esimerkiksi Ranskan 50-vuotisen lainan kuponkikorko on alle kaksi prosenttia, merkitsee se mahdollisuutta suuriin arvonalennuksiin korkojen noustessa.
Eräät suursijoittajat turvautuvat silti pisimpiinkin valtionlainoihin niiden alhaisesta korosta huolimatta.
Tällaisia voivat olla esimerkiksi hollantilaiset asset liability -maailmassa elävät eläkeyhtiöt, saksalaiset vakuutusyhtiöt, joiden ei joka hetki tarvitse kirjata sijoituksiaan markkinahintaan, tai japanilaiset instituutiosijoittajat, jotka sikäläisen sääntelyn vuoksi eivät voi sijoittaa negatiivisen koron kohteisiin.
– Tällaisista syistä kysyntä ja tarjonta kohtaavat, ja valtiot ovat selvästikin lähteneet käyttämään tilannetta hyväkseen, Mursula sanoo.

Suomi pitää lainakannat suurina

Suomen valtion varainhankinnan kannalta näin pitkät lainat eivät ainakaan lähitulevaisuudessa ole ajankohtaisia.
– Yritämme pitää lainat melko likvideinä ja se tarkoittaa sitä, että yritämme pitää lainojen kannat melko suurina, Valtiokonttorin likviditeetinhallinnasta vastaava rahoituspäällikkö Mika Tasa sanoo.
Vaikka valtio jatkuvasti velkaantuukin, ovat Suomen varainhankintatarpeet esimerkiksi Belgiaan verrattuna paljon pienemmät. Tämä merkitsee sitä, että Belgialla on varaa sijoittaa varainhankintansa pidemmälle aikajänteelle.

Suomen lainoista tällä haavaa pisin on vuonna 2042 erääntyvä, 30-vuotisena liikkeeseen laskettu laina, joka oli alunperin kooltaan 1,5 miljardia euroa. Huutokaupoin sen kanta on nostettu 4,5 miljardiin euroon, mikä on linjassa valtion muun lainakannan kanssa.
Tasa myöntää, että pitkällä aikaperspektiivillä nykyinen korkotaso on houkutteleva, sillä ennemmin tai myöhemmin korot nousevat. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole, että Suomelta tulisi tarjolle erityispitkiä lainoja.
– Olemme halunneet pitää kiinni likviditeettistrategiastamme. Sijoittajat arvostavat sitä, että voivat käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, Tasa sanoo.
Mitä enemmän lainaa on liikkeellä, sitä likvidimpi se on eli sitä helpompi sille on saada osto- ja myyntitarjouksia. Tämän vuoksi Valtiokonttorikaan ei halua kiinnittää kokonaislainakantaansa kovin kauas tulevaisuuteen.
Ilmariseltakaan ei löydy kiinnostusta erityispitkiin valtionlainoihin.
– Sijoittajana arvioimme sitä, mikä on riittävä tuotto korvatakseen kymmenien vuosien korkoriskiä. Onhan se ihan valtava tuollaisessa pitkässä bondissa, sijoitusjohtaja Mursula sanoo.
– Meitä ei lähtökohtaisesti tuon tason korkoriski kiinnosta.