Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

lauantai 14. joulukuuta 2013

Unohda näkymätön käsi: nyt talous tarvitsee näkyvää kättä

Taloussanomat 14.12.2013

Nyt 300 vuotta myöhemmin monien lamojen, varallisuuskuilujen, työtaisteluiden ja muiden kriisien jälkeen usko näkymättömän käden kaikkivoipaisuuteen on hiipunut.
Wienin talouskorkeakoulun rehtorin Christian Felberin mielestä tarvitaankin näkyvää kättä, joka tietoisesti tasoittaa varallisuuskuiluja, estää luonnon saastumisen, asettaa rajan omaisuuden kasaamiselle ja markkinoille ylipäänsä.
Perusongelma on, että rahasta on tullut itsetarkoitus, vaikka sen tulisi olla vain väline hyvän elämän rakentamisessa. Rahan ylivalta on myös ristiriidassa demokratian kanssa, koska suuromaisuuden haltija hallitsee usein myös politiikassa, mediassa ja muissa yhteiskunnallisissa instituutioissa.
Felber haluaakin säätää tiukan ylärajan omaisuudelle, kieltää pankeilta korkeat korot, päästää työntekijät mukaan päättämään asioista ja patistaa yrityksen perijöitä tekemään työtä omistustensa eteen.
Tämä kaikki tiivistyy vaatimukseen, että yritysten pitää laatia toimistaan säännöllisesti yhteishyvälaskelmia, joita puolueeton taho valvoo ja tarkistaa.
Näkyvän käden kirjoittaja saa lukijan vakuuttumaan, että äärimmäisyydet ovat taloudessakin pahasta – täysin rajoittamaton ja keinoja kaihtamaton kapitalismi on yhtä tuhoisa ja yksilöä vahingoittava kuin itseensä sulkeutuva ja kaiken yhdenmukaistava kommunismikin.
  •  وقتی که حیات بورژوازی و مناسبات اقتصادی ناظر برسیادت طبقاتی ستمگرانه اش هنوزهم اساسا برپایه تحلیلهای متفکرین بورژوایی حتی پیشترازمارکس جریان دارد (تحلیلهایی که برداده های ناشی ازتولد، رشد وگسترش سیستم اقتصادی-اجتماعی سرمایه داری شکل گرفته وبه رشد وگسترش هرچه بیشترآن خدمت کرده اند)، آیا میتوان براساس برخی تصورات روشنفکرانه وخرده بورژوایی ازنقاد ونقد/ نفی این تحلیلگران ومناسبات اقتصادی- اجتماعی مورد دفاع آنها یعنی ازمارکس و"مارکسیسم" عبورکرد؟ تنها باعبورازسرمایه داری است که، میتوان کرسی استادی مارکس را ازکلاس درس طبقاتی به اطاق مشاورت آموزشی انتقال داد.


Olisipa 1930-luku? Suomen velkasuhde kasvanut eniten euromaista

Olisipa 1930-luku? Suomen velkasuhde kasvanut eniten euromaista
Suomen velkasuhde on heikentynyt moninkertaisesti verrattuna muihin euromaihin 1930-luvulta, Taloussanomien tekemät laskelmat kertovat.

Vaikka Suomi kuuluu euromaista vähävelkaisimpien joukkoon, Suomen velkasuhteen kasvu on ollut ennätyksellistä 1930-luvulta.
Warwickin yliopiston taloustieteen ja taloushistorian professori Nicholas Crafts vertaa tänään julkaistussa artikkelissaan euromaiden velkoja vuosina 1938 ja 2013. Craftsin mukaan 1930-luku kaikuu ansaitusti pahana Euroopassa. Artikkelinsa otsikoksi Crafts on kuitenkin valinnut raflaavan Euroalue: Jospa olisikin 1930-luku (The Eurozone: If only it were the 1930s).
Craftsin mukaan taloustilanne on 1930-luvulla monin tavoin lupaavampi kuin nyt. Yhtenä mittarina professori käyttää euromaiden julkisen talouden velkasuhdetta. Taloussanomat laski Craftsin tietojen avulla, kuinka paljon euromaiden velkasuhde on kasvanut ajanjakson aikana.
Pääsääntöisesti euromaiden julkisen talouden velkasuhde on kasvanut 132,9 prosenttia vuodesta 1938 vuoteen 2013. Poikkeuksena ovat Hollanti ja Iso-Britannia, joiden velkasuhde supistui 75 vuoden aikana.

Vertailussa Suomen velkasuhde on kasvanut lähes kaksi kertaa enemmän kuin toiseksi eniten velkasuhdetta kasvattaneen Irlannin, jonka velkasuhde kasvoi 342 prosenttia.
Suomen julkisen talouden velkasuhde kasvoi 658 prosenttia 8,8 prosentista 66,7 prosenttiin. Velkasuhde mittaa julkisen velan määrää bruttokansantuotteesta. Crafts on hankkinut tietonsa Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja rikkaiden maiden OECD-järjestöltä, mikä selittää Suomen kuluvan vuoden velkasuhteen eron esimerkiksi Suomen Pankin tietoihin.
Vertailussa pitää muistaa, että yksittäisten vuosien vertailu ei anna kokonaiskuvaa velkasuhteen kehityksestä. Lisäksi rahajärjestelmä poikkesi tuolloin nykyisestä.
Johtopäätökset
epämukavia

Professori Craftsin mukaan johtopäätökset velkasuhteesta euroalueen nykyisten kriisinhoitotapojen ollessa käytössä ovat "epämukavia". Hänen mukaansa useilla euromailla on edessään pitkä ajanjakso taloussopeutusta ja hidasta kasvua, jos poliittiset toimenpiteet eivät muutu.
Craftsin mukaan hitaan kasvun maita auttaisi erilainen keskuspankki kuin Euroopan keskuspankki (EKP) tällä hetkellä on. Velallisten asemaa helpottaisi keskuspankki, joka asettaisi nykyistä korkeamman inflaatiotavoitteen, pitäisi ohjauskorkonsa matalalla pitkään ja leikkaisi osan ylisuurista veloista.
Tällainen keskuspankki ei ole kuitenkaan saksalaisten mieleen eikä sovi "normaaleihin aikoihin", Crafts kirjoittaa. Professorin mukaan tällainen keskuspankki voisi olla sopiva velkaongelmien takia talousongelmissa oleville kansantalouksille.
Valtionvelka kasvoi
marraskuussa 3,4 miljardia

Suomen velkasuhde ei ole kriisimaiden tasolla.
Kuluvan vuoden tarkastelu kertoo Suomen valtionvelan kasvaneen marraskuussa noin 3,4 miljardia euroa lokakuusta, Suomen Rahatiedon Taloussanomille tekemät laskelmat paljastavat. Valtionvelka oli marraskuussa 89,6 miljardia euroa. Edellisvuoden marraskuusta valtionvelka kasvoi 5,4 miljardia euroa.
Lisävelalla valtion saanut likvidikassansa taas normaalilukemiin.
Asukasta kohden valtiolla oli velkaa marraskuussa noin 16 459 euroa.
Kuluvana vuonna valtionvelka on ollut suurimmillaan kesäkuussa, jolloin velkaa oli noin 90,2 miljardia euroa.
Suomen velkasuhde kasvanut eniten euromaista vuosina 1938–2013
Velkasuhde ja velkasuhteen kasvu, prosenttia
Maa Vuosi 1938 Vuosi 2013 Velkasuhteen kasvu
Itävalta 35,6 87,3 145,2
Belgia 68,1 104,5 53,5
Tanska 16,5 58,8 256,4
Suomi 8,8 66,7 658,0
Ranska 73 116,3 59,3
Saksa 65,6 85,1 29,7
Kreikka 119,3 189,2 58,6
Irlanti 28,6 126,4 342,0
Italia 114,4 143,9 25,8
Hollanti 117,9 86,9 -26,3
Norja 26,2 34,2 30,5
Portugali 75,5 147,3 95,1
Espanja 42,2 103,5 145,3
Ruotsi 20,7 52 151,2
Iso-Britannia 155,1 107 -31,0
Keskiarvo 64,5 100,6 132,9
Itävallan ensimmäinen velkasuhde on vuodelta 1937 Espanjan ensimmäinen velkasuhde on vuodelta 1940

Lähde: Nicholas Crafts, The Eurozone: If only it were the 1930s; Taloussanomat; OECD; IMF


قروض دولت فنلاند درفاصله بین سالهای 1938 تا  2013 به مقدار 658  درصد یعنی از 8.8 درصد تولید ناخالص ملی درسال 1938 به 66.7 درصد تولید ناخالص ملی درسال 2013 بالا رفته است. آیا این نمیتواند بدین معنی باشد که،  دولت باصطلاح رفاه ازجمله درفنلاند بخشا برپایه قرض بناشده بود