Ekonomisti: Asuntojen hintaromahdukselle Suomessa vahvat perusteet

Saksalaisen Commerzbankin ekonomisti Marco Wagner on varma siitä, että suomalaisia uhkaa asuntomarkkinoiden hintaromahdus. Wagner perustelee väitteensä luvuilla.

Satu Alavalkama

4.10.2013

Saksalaisen Commerzbankin ekonomistin Marco Wagnerin mukaan useat Suomen taloudesta kertovat luvut osoittavat, että Suomen asuntomarkkinoilla on räjähdysherkkä kupla.
Wagner arvioi eilen julkaistussa uutistoimisto Bloombergin haastattelussa, että suomalaisten asuntojen hintojen noustua kolme vuosikymmentä niissä on noin viidennes ylihintaa.
– Laskelmat perustuvat useisiin mittareihin asuntojen hintaindeksin ohella. Niitä ovat esimerkiksi vuokrien kehitys, kuluttajahintaindeksi, tuottajahintojen kehitys ja bruttokansantuote. Kaikki nämä ovat nousseet huomattavasti asuntojen hintoja hitaammin, Wagner tarketaa näkemystään Taloussanomille tänään.
Wagnerin mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet vähintään 20 prosenttia edellä mainittuja indeksejä nopeammin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Ja lainanotto on yli kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomessa.
Suomessa omistusasuminen on huomattavasti suositumpaa kuin Saksassa. Wagner sanoo, että tämä on huomioitu Commerzbankissa.
– Juuri useiden erilaisten indeksien käyttö laskelmissa auttaa suhteuttamaan asuntojen hinnannousun vaikutuksen koko kansantalouteen.
Kupla voi puhjeta
maksukyvyn romahdukseen
Suomessa on koettu kaksi asuntojen voimakasta hintaromahdusta: toinen 1930-luvulla ja toinen vuonna 1989.

Molemmilla kerroilla asuntokuplan puhkeamiseen vaikutti toinenkin finanssi-ilmiö. 1930-luvulla se oli markan irrottaminen kultakannasta ja valuuttalainojen kallistuminen, vuonna 1989 rahamarkkinoiden sääntelyn purkautuminen.
Wagnerin mielestä kolmas kupla voi puhjeta kotitalouksien maksukyvyn heikentymisen vuoksi.
– Suomessa poliittisten päättäjien tavoitteena on viime vuosina ollut mahdollistaa asuntojen hankkiminen myös pienituloisille. Talouden rakenteellisiin heikkouksiin ei ole puututtu riittävästi. Kilpailukyvyn laskiessa ja palkkakustannusten noustessa työttömyyden kasvu ja sen myötä tulotason lasku ovat Suomessa yhä todennäköisempiä. Ne riittävät laukaisemaan nopean asuntojen hinnanlaskun.
Wagnerin mielestä hallitus voisi ripeällä toiminnalla pelastaa asuntokuplan puhkeamiselta.
– Asuntojen hinnannousua voisi suitsia nostamalla lainapäätöksissä omien säästöjen osuutta, pienentämällä asuntolainan verovähennysoikeutta – tai vahvistaa kansalaisten maksukykyä parantamalla työllisyyttä