Millä voidaan ohittaa työntekijän suojaksi säädettyjä työlainsäädännön keskeisiä määräyksiä? Tällä muodikkaalla sopimuksella, jota laki ei tunne, nollasopimuksella!

Palvelualoilla nollatyösopimuksilla viitataan usein tarvittaessa töihin kutsuttaviin, ja teollisuudessa niillä tarkoitetaan vaihtelevaa työaikaa, joka on sopimuksen mukaan esimerkiksi 0-40 tuntia viikossa.
Ammattiliittojen mielestä työnantaja voi  kiertää nollatyösopimuksen kautta pakottavan työlainsäädännön soveltamisen. Tähän liittyvät esimerkiksi koeaikaan, sairausajan palkkaan, lisätyöoikeuteen, lomautukseen ja irtisanomiseen liittyvät määräykset.

Ja työnostajat "perustelevat" näin:

"Valtaosa nollatyösopimuksista tehdään työntekijän aloitteesta"

Työelämässä kaikkea työtä ei voi pakottaa toistaiseksi voimassaoleviksi, täysiaikaisiksi työsuhteiksi, katsoo Palvelualojen työnantajat Palta. Ja valtaosa nollatyösopimuksista tehdään työntekijän aloitteesta, järjestö muistuttaa.
Sen mukaan joustavia työsuhteita tarvitaan sekä kysynnän vaihtelun vuoksi että työntekijöiden erilaisten elämäntilanteiden takia. Niiden kieltäminen ei ole toteutuskelpoinen ajatus, toteaa Palta.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, jossa Palta on ollut mukana, on tänään julkaissut niin sanottuihin nollatyösopimuksiin liittyvän työoikeudellisen selvityksen. Työryhmä on pohtinut nollatyösopimuksiin liittyviä kysymyksiä työlainsäädännön näkökulmasta.
 Kyse on sopimuksista, joissa työntekijän työaika on määritelty vaihtelevaksi esimerkiksi 0-40 tunnin välillä viikossa. Tai työsopimuksen mukaan työntekijä tulee työhön tarvittaessa tai kutsuttaessa, jolloin vähimmäis- tai enimmäistyöaikaa ei ole sovittu.
Yrityksissä tarvitaan ajoittain lisätyövoimaa tasaamaan kysynnän huippuja. Myös esimerkiksi äkillisissä sairaustapauksissa sijaisia tarvitaan nopeasti. Näissä tapauksissa voidaan joustavasti käyttää nollatyösopimuksella työsuhteessa olevia henkilöitä. Pienissä yrityksissä nollatyösopimuksia voidaan käyttää siksi, että työtä on tarjolla vain vähän ja satunnaisesti, joten ”perinteiseen” työsuhteeseen työllistäminen ei ole mahdollista.

Paltan mukaan nollatyösopimuksilla voidaan myös alentaa työllistämisen kynnystä. Todennäköisesti työnantajan on helpompi palkata ensin henkilö, joka tekee vähäistä työaikaa. Nuoret voivat kerryttää tällä tavalla työkokemusta. Myös pitkään työmarkkinoilta poissa ollut henkilö voi päästä palaamaan takaisin työhön työskentelemällä aluksi ekstraajana.
"Nollatyösopimusten kieltäminen säätämällä vähimmäistyöajasta ei ole toteuttamiskelpoinen ehdotus. Käytännössä työnantaja olisi velvoitettu maksamaan palkkaa, vaikka työntekijälle ei voitaisi osoittaa työtä. Tämä heikentäisi entisestään yritysten mahdollisuuksia luoda työpaikkoja", toteaa Paltan apulaisjohtaja Kaj Schmidt.