Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Arvostettu taloustieteilijä ennustaa eurolle loppua

Euroeliitin taloustotuudet haastanut tutkija arvostelee kuripolitiikkaa



Taloustutkija Paul De Grauwen mukaan valuuttaunioni on pysynyt tähän asti kasassa lähinnä siksi, etteivät eurooppalaiset päättäjät halua jäädä historiaan euron hajottajina.
Taloustutkija Paul De Grauwen mukaan valuuttaunioni on pysynyt tähän asti kasassa lähinnä siksi, etteivät eurooppalaiset päättäjät halua jäädä historiaan euron hajottajina.
Fakta

Kuka Paul de Grauwe 
  • Syntynyt 1946 Ukkelissa Belgiassa
  •  Johtanut LSE:n Eurooppa-instituuttia vuodesta 2010
  •  Kansainvälisen talouden emeritusprofessori Leuvenin yliopistosta
  •  Työskennellyt lukuisissa yliopistoissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa
  •  On julkaissut mm. teoksen Economics of Monetary Union, joka on käännetty 10:lle kielelle
  •  Joutui eläkkeelle Leuvenistä täytettyään 66 vuotta ja iloitsee LSE:n työtarjouksesta

Euron ongelmat de Grauwen mukaan

  •  Kriisimaiden pakottaminen kuripolitiikkaan
  •  Ei-kriisimaiden liian tiukka finanssipolitiikka
  •  Valuuttaunionin keskeneräisyys alusta lähtien
  •  Sokea uskomus yhteisten sääntöjen pitävyyteen
  •  Pankkivalvonnan ja -sääntelyn heikkous euroaikana
  •  EKP:n viivyttely pelastusoperaation aloittamisen kanssa
Euroalueen kriisimaat on pakotettu talouskasvua kuristavaan kuripolitiikaan mutta toisaalta kriisin välttäneet maat ovat noudattaneet liian tiukkaa finanssipolitiikkaa, arvostelee taloustieteilijä Paul de Grauwe.
Rahaliitto hajoaa kymmenessä vuodessa omaan mahdottomuuteensa, arvioi arvostettu belgialainen taloustieteilijä Paul de Grauwe.
Uhattuna ovat hänen mukaansa yhteisvaluutan lisäksi demokratia ja valtioiden itsemääräämisoikeus.
"Kriisin hoito tekee minut epätoivoiseksi", de Grauwe sanoo.
Haastattelun piti alun perin olla professorin työhuoneessa London School of Economicsissa (LSE), mutta tapaamispaikka vaihtui läheisen hotellin aulaksi. LSE:n tiloissa on hyytävän kylmä, sillä Britanniaa on ravistellut kylmin talvi naismuistiin eikä korkeakoulun lämmitysjärjestelmä ole kestänyt pohjoisen ilmamassan painetta. Jäätävää on ollut myös rahaliitossa.
De Grauwe sanoo, että europäättäjät ovat kriisin alusta lähtien tehneet massiivisia virheitä Pohjois-Euroopan blokin eli Suomen, Hollannin ja ennen kaikkea Saksan johdolla. Maat ovat vaatineet kriisimailta talouskasvua kuristavaa kuripolitiikkaa. Samaan aikaan ne ovat itse noudattaneet tiukkaa finanssipolitiikkaa, joka on heikentänyt kriisimaiden asemaa entisestään, kun kriisin säikyttämät pohjoiseurooppalaiset leikkaavat kulutustaan eivätkä edes matkusta entiseen tahtiin.
"Maat ylpeilevät budjettitasapainollaan, kun niiden pitäisi elvyttää," de Grauwe huokaa.
Hänen mukaansa EU:n talouskomissaari Olli Rehnin väitteet siitä, että tiukan finanssipolitiikan vaatimukselle ei olisi ollut vaihtoehtoa, ovat silkkaa roskaa. Rehn on vastannut valituksiin liian tiukasta politiikasta ihmettelemällä, että mistä rahat elvytykseen olisi pitänyt kaivaa.
"Saksalta esimerkiksi. Koko muu maailma kutakuinkin rukoilee saksalaisia laskemaan liikkeelle lisää velkaa."
Kyproksen tapaus todistaa de Grauwen mielestä siitä, mitä euroalueella tapahtuu. Eurovaltiot, komissio ja EKP määräsivät Kyprokselle lääkettä, jota yksikään muu euromaa ei suostuisi nielemään.
"Itsenäisten valtioiden itsemääräämisoikeutta loukataan vastoin demokratian perusperiaatteita."
De Grauwen mukaan on kestämätöntä, että EKP:n kaltaisten teknokraattisten instituutioiden virkamiehet sanelevat kriisimaille, miten niiden täytyy toimia.
Keskuspankki ja komissio työntävät kriisimaiden talouksia pinnan alle ilman, että kukaan joutuu vastuuseen teoistaan.
De Grauwe käyttää toistuvasti sanaa "verilöyly", kun hän kuvailee eurojohtajien toimia.
Kielenkäyttö poikkeaa rajusti suomalaisesta eurokeskustelusta.
Euron hajoamista ennustaneet yksinäiset hahmot on kotimaassa nopeasti leimattu huru-ukoiksi. De Grauwe on kuitenkin vakavasti otettava taloustieteilijä, jota ei ole yhtä helppo sivuuttaa.
Kyproksen kohtelusta seuraa de Grauwen mukaan ainakin kaksi asiaa. Ensimmäinen on valuuttapako, joka alkaa heti, kun rahanliikkeiden rajoitukset maassa puretaan.
Lisäksi Kyproksen pankkisektori romahtaa ja maan talous syöksyy tavalla, joka ajaa ihmiset kurjuuteen ilman omaa syytään.
Kypros on vain jäävuoren huippu. De Grauwe varoitti talousliiton ongelmista jo ennen yhteisvaluutan käyttöön ottoa. Hän sanoo edelleen, että yhteistä rahapolitiikkaa ei voi olla ilman yhteistä budjettipolitiikkaa. Euromaat eivät näissä poliittisissa olosuhteissa kuitenkaan halua antaa lisää talouspoliittista valtaa Brysseliin, joten euron tulevaisuus on, no, mahdoton.
De Grauwe kertoo olleensa luottavaisempi yhteisvaluutan tulevaisuuden suhteen Euroopan keskuspankin EKP:n kesäisen linjanmuutoksen jälkeen. Tuolloin pankki rauhoitti markkinoita lupaamalla, että se tekisi mitä ikinä vaadittaisiin euron pelastamiseksi.
Kypros palautti emeritusprofessorin maanpinnalle. Kyproksen talousromahdus ei kiinnostanut EU-päättäjiä, mutta aiemmin vaikeuksiin ajautuneet kreikkalaispankit pelastettiin, koska niiden kaatuminen olisi tullut liian kalliiksi saksalaisille ja ranskalaisille pankeille.
"Ilman Kreikan pelastusoperaatiota esimerkiksi Commerzbankia ei todennäköisesti enää olisi," de Grauwe sanoo Saksan toiseksi suurimmasta pankista.
Belgialaisen mukaan taustalla vaikuttaa protestanttinen maailmankatsomus, jonka mukaan velan ottaminen on syntiä.
"Saksaksi ja hollanniksi Schuld tarkoittaa velan lisäksi syntiä."
Pohjoisen ja etelän väliin kasvanut juopa uhkaa yhteisvaluuttaa ja de Grauwen mukaan koko EU:n olemassaoloa. Rahaliitto ei yhdistänyt euromaita, vaan asetti ne toisiaan vastaan ja synnytti vihaa.
"Nyt henki on, että jos joudut vaikeuksiin, älä luota minun apuuni."
De Grauwe ennustaa, että kymmenen vuoden kuluttua rahaliittoa ei nykymuodossa enää ole. Vähintäänkin osa kriisimaista on tuolloin jättänyt euron.
Valuuttaliiton purkautuminen voi alkaa esimerkiksi Kyprokselta. Jos muut kriisimaat toteavat, että irtautuminen edes jotenkuten onnistuu yhdeltä maalta, voivat ne seurata esimerkkiä.
De Grauwe on seurannut rahaliiton rakentamista alusta alkaen. Hän sanoo, että kriisi yllätti hänet syvyydellään. Eikä kuitenkaan yllättänyt.
"Suurin yllätys on ollut eurojohtajien visiottomuus."