Detroitiin julistettiin poikkeustila            SUURKAUPUNKI  KONKURSSIN PARTAALLA

Kerran USA:n ylpeys, nykyään maan häpeäpilkku, Detroit, on ajautunut vuosi vuodelta pahempaan taloudelliseen ahdinkoon. Perjantaina autioituvaan suurkaupunkiin julistettiin taloudellinen poikkeustila - kaupungin kerrotaan olevan konkurssin partaalla.

Lähde: The Guardian
Toimittaja: Janus Putkonen
3.3.2013, Verkkomedia.org

Poikkeustilan Detroitiin julisti perjantaina Michiganin kuvernööri Rick Snyder. Kaupungille tullaan määräämään kaupungin ja liittovaltion johdon ulkopuolinen "uskottu mies", jonka tehtäväksi tullaan asettamaan kaupungin täydellisen romahduksen estäminen laajennettujen toimivaltuuksien avulla.
Osavaltion viime viikolla julkistama raportti Detroitin tilanteesta osoittaa, että suurkaupunki on vararikon partaalla, joka aiheuttaisi konkurssin toteutuessa USA:n historian suurimaan julkisen sektorin vararikon. Kuvernöörin mukaan raportti on aiheuttanut käynistetyt poikkeustoimet.
"Ei ollut vaikeaa tulla tähän johtopäätökseen," hän sanoi.

Globalisaatio siirsi teollisuuden USA:sta kolmansiin maihin - jäljelle jäivät kummituskaupungit.

Ulkopuolisen hallinnan alla Detroit voidaan lakien mukaan ajaa kohti virallista konkurssia. Nimitys poikkeustilajohtajalle kestää 1,5 vuotta. Uusi asetus Detroitin johdossa astuu voimaan 28. maaliskuuta. Poikkeustilassa johtoon asetetulla henkilöllä on oikeus irtisanoa mitä tahansa työsuhteita. Odotettavissa olevien kovien toimien odotetaan käynnistävän kiihkeää poliittista taistelua.
Poikkeustilajohtajan nimeä ei ole toistaiseksi julkistettu. Kuvernöörin mukaan nyt tarvitaan kaupungin johtoon poikkeuksellisen kykenevä henkilö, jonka taidot ja kyvyt riittävät myös päätösten tekemiseen. Kaikki aiemmat suunnitelmat ovat kaupungissa menneet pieleen, eikä Detroit ole löytänyt lääkkeitä talouden kurjistumiselle.
Detroit on ollut USA:n autoteollisuuden johtotähti ja kaupungin luisu nykyiseen surkeaan tilaan alkoi varhain 90-luvun alussa. Kaupungin kutistuneesta väestöstä 36,2% elää köyhyysrajan alapuolella. Kaupungin talouksien keskitulo on lähes puolet pienempi kuin muualla Yhdysvalloissa.
Kaupungissa on jo tehty valtavia leikkauksia ja miljardien dollarien säästöohjelmia. Kokonaisia kaupunginosia on suljettu ja omakotitalojen hinnat ovat tippuneet turvattomassa, autioituneessa kaupungissa sadan euron tietämille. Poliisit eivät ole vuosiin kyenneet pitämään rikollisuutta kurissa ja suurista osista kaupunkia katuvalot on jo sammutettu pysyvästi.

N ä k y m i ä D e t r o i t i s t a:

Komissaarin uudet vaatteet – onko niitä?

EU-komissio on omilla toimillaan myöntänyt talouspolitiikkansa virheitä ja haittavaikutuksia. Silti talouskomissaari Olli Rehnin mielestä virheistä ei sovi keskustella julkisesti, ettei "luottamus" vain vaarannu. Sadussa keisari ylpeili uusilla vaatteillaan vaikka oli kelteisillään – minkälaista kangasta ovatkaan komissaarin uudet vaatteet?

Jan Hurri

3.3.2013

Kiista vyönkiristysten talous-vaikutuksista 
Talouskeskustelun ytimessä on kysymys talouspolitiikan vyönkiristysten, kuten veronkorotusten ja julkisen talouden menoleikkausten, vaikutuksista kansantalouden kokonaistuotantoon.
Suomeksi sanottuna kyse on siitä, ovatko parin viime vuoden aikana toteutetut talouden vyönkiristykset vahvistaneet taloutta niin kuin alun perin oli tarkoitus ja komissio näyttää yhä uskovan vai ovatko ne päinvastoin heikentäneet taloutta.
Satu keisarin uusista vaatteista
Tanskassa 1800-luvulla elänyt Hans Christian Andersen ei ollut ekonomisti eikä talouspolitiikan päättäjä vaan satusetä.
Tiettävästi Andersen ei kirjoittanut ainuttakaan satua talouskomissaareista, mutta talouskomissaarin paimenkirje palauttaa mieleen hänen satunsa "Keisarin uudet vaatteet".
Satu ilkkuu eliitin turhamaiselle keikailulle, hännystelijöiden myötäilylle ja kansan hyväuskoisuudelle. Omalla tavallaan satu on myös armoton isku mielipidemuokkausta ja suoranaista propagandaa vastaan.
Sadun keisari käyttää kaiken tarmonsa ja varansa vaatteilla koreiluun, ja kaipaa ylleen aina vain hienompia hepeneitä. Hännystelijöiden ja kansankin on oman etunsa nimissä parasta ylistää keisarinsa kerska-asuja.
Keisarin koreilunhimo tarjoaa tilaisuuden kahdelle kekseliäälle kangaskelmille.
Valevaatturit onnistuvat kauppaamaan keisarille uudet vaatteet, joiden he väittävät olevan maailman hienointa ja ihmeellisintä kangasta. Kankaassa on muka taika: sen näkevät vain älykkäät henkilöt, mutta tyhmät ja virkaansa kelvottomat eivät sitä näe.
Oikeasti kangasta ei ole lainkaan, ja keisari ostaa kallista tyhjää.
Aikansa petos menee täydestä: keisari keikailee kelteisillään, mutta kukaan ei uskalla muuta kuin ihastella ja ylistää upeita uusia vaatteita. Keisaria myöten kaikki pelkäävät muiden näkevän kankaan eivätkä uskalla tunnustaa omaa tyhmyyttään.
Lopulta juonitteluun liian kokematon pikkupoika kuuluttaa tosiasian julki: keisarillahan ei ole ensinkään vaatteita, ja pian kaikki kansa kuuluttaa keisarin keikailevan kelteisillään.
Viimeksi keisarikin tajuaa menneensä nolosti halpaan, mutta hänestä on kuitenkin parasta olla myöntämättä tosiasioita:
"Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli: Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään."

Sen pituinen se.