Tohtori Marx kuvaili yksien harjoittamaa toisten jotensakin kuppaamista siihen tapaan,että ”pääoma on kuollutta työtä, joka vampyyrien lailla elää vain imemällä elävää työtä, ja se elää sitä paremmin, mitä enemmän se sitä imee.”

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Tuhat miljardia euroa – kuin taikurin hatusta

Tuhat miljardia euroa – kuin taikurin hatusta
Euroalueen keskuspankki EKP lupasi puoli vuotta sitten, että se puolustaa euroa tarvittaessa vaikka rajattomin velkakirjaostoin. Vielä se ei ole käyttänyt tukiostoihin euroakaan, mutta lupaus on tuottanut riskipitoisen finanssivarallisuuden omistajille mojovan pikavoiton: tuhat miljardia euroa.
30.1.2013

Siitä on nyt jokseenkin tarkalleen puoli vuotta, kun euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lupasi EKP:n tekevän "kaiken tarvittavan" euron pelastamiseksi ja vakuutti vielä, että "uskokaa pois, se kyllä riittää".
 
Tuo "kaikki tarvittava" täsmentyi pian Draghin käänteen tekevän lupauksen jälkeen EKP:n OMT-tukiosto-ohjelmaksi (outright monetary transactions), jolla EKP määritteli itselleen valtuudet tarvittaessa ryhtyä ostamaan kriisivaltioiden velkakirjoja vaikka rajattomin tukiostoin.
EKP ei ole vielä käyttänyt OMT-tukiostoihin euroakaan, mutta Draghin lupaus on silti osoittautunut kuin mahtavan taikurimestarin taikasanoiksi.
Pian Draghin lupauksen jälkeen pääomapako kriisimaista pysähtyi, ja nyt rahavirta on jo kääntynyt takaisin. Kriisivaltioiden markkinakorot ovat laskeneet jyrkästi ja Euroopan pankkiosakkeiden kurssit nousseet yhtä jyrkästi.
Vielä Draghin taikasanat tai muutkaan kriisitoimet eivät ole kohentaneet reaalitalouden jamaa kriisimaissa tai muuallakaan.
Sen sijaan lupaus EKP:n jopa rajattomista tukiostoista on sitäkin enemmän kohentanut riskipitoisen finanssivarallisuuden arvoa.
Taloussanomat laski, kuinka paljon Draghin taikasanat ovat puolessa vuodessa tuottaneet arvonnousua kriisiin nähden keskeisillä arvopaperimarkkinoilla, kriisivaltioiden velkakirjoissa ja eurooppalaisissa pankkiosakkeissa.
Puolen vuoden pikavoitto Draghin taikasanoista on suurin piirtein tuhat miljardia euroa.
Poistiko Draghin
lupaus sijoitusriskin?

Draghin lupaus ja EKP:n valmius tukiostoihin merkitsi finanssimarkkinoille houkuttelevaa tilaisuutta ryhtyä taas keinottelemaan riskipitoisten valtioiden velkakirjoilla ja niitä vielä riskipitoisemmin luotoin rahoittaneiden pankkien osakkeilla.
Lyhytaikaista ja yleensä riskipitoista trading-toimintaa omaan lukuunsa harjoittavat suurpankit ja muut sijoittajat, kuten riskinotolla elantoa havittelevat vipurahastot, tulkitsivat, että Draghin lupaus muutti Euroopan riskipitoisimmat markkinat käytännössä riskittömiksi.
Tulkinta onkin toistaiseksi tuottanut toivottua tulosta. Ja se on tuottanut tulosta sitä enemmän mitä nopeammin ja mitä suuremmin panoksin tuli ampaistua liikkeelle.
Puolen vuoden arvonnousu on ollut huiminta Kreikan valtion velkakirjoissa, joiden käyvästä arvosta oli juuri ennen Draghin taikasanoja kadonnut suurin osa arvonlaskuun. Niiden kurssinousu on ollut yli 250 prosenttia.
Euromääräisesti suurin kuoppakorotus on rikastuttanut Italian valtion velkakirjoja hallussaan pitäviä pankkeja, keinottelijoita ja muita sijoittajia. Italian koko obligaatiokannan käypä arvo on puolessa vuodessa noussut noin 380 miljardia euroa.
Samaan aikaan osakkeiden kurssinousu on kasvattanut Euroopan suurimpien pörssinoteerattujen pankkien markkina-arvoa noin 300 miljardia euroa.
Kriisimaihin palannut
ainakin sata miljardia

Euroalueen kansallisten keskuspankkien taseista ilmenee, että pääomaa on palannut lähinnä Espanjaan mutta myös muihin kriisimaihin ainakin sata miljardia euroa pääjohtaja Draghin "EKP tekee kaiken tarvittavan" -puheen jälkeen.
Tämä pääomavirran kääntyminen takaisin kriisimaihin näkyy kenties selvimmin niin sanotun Target-maksujärjestelmän yli- ja alijäämien muutoksista.
Target on euromaiden keskuspankkien ylläpitämä maidenvälinen maksujärjestelmä, jonka lukuihin pelkistyvät euromaiden keskinäiset vaihto- ja maksutaseiden ali- ja ylijäämät.
Kriisin kuluessa kriisimaiden alijäämät ovat kasvaneet suuremmiksi kuin koskaan, kun yksityistä pääomaa on paennut turvallisiin maihin ja ulkomaankauppakin on ollut alijäämäistä. Saksan, Suomen ja parin muun rahoittajamaan ylijäämä on kasvanut yhtä suureksi.
Maksujärjestelmässä kunkin kansallisen keskuspankin vastapuoli on EKP, joten Target-järjestelmässä alijäämämaiden keskuspankit ovat velkaa EKP:lle ja ylijäämämaiden keskuspankeilla on vastaavasti saatavia EKP:ltä.
Saksan keskuspankilla on ylivoimaisesti eniten Target-saatavia, joten Draghin lupauksesta alkanut pääoman paluu on supistanut eniten juuri Bundesbankin saatavia. Espanjan keskuspankilla on eniten Target-velkaa, ja sekin on supistunut eniten.
Bundesbankin saatavat ja Banco de Españan velat ovat yhä erittäin suuret mutta ne ovat nyt noin sata miljardia euroa pienemmät kuin heinäkuun lopussa Draghin taikapuheen aikoihin.
Kriisivaltioilla 3 500
miljardin euron velat

Siitä keskuspankkien taseet tai varsinkaan Target-saldot eivät kerro mitään, mihin tarkoitukseen pankit ja niiden asiakkaat ovat siirtäneet Saksasta takaisin Espanjaan ja muihin kriisimaihin palauttamiaan miljardeja.
Sen sijaan velkakirjamarkkinoiden noteerauksista näkyy vaikeuksitta, että suuri määrä tuoretta rahaa on hakeutunut ainakin kriisivaltioiden velkakirjoihin.
Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanja ja Italian valtioilla on velkakirjamuotoista velkaa kontollaan nimellisarvoin laskien runsaat 3 500 miljardia euroa. Karkealla jaolla velkapotista vähän yli puolet on Italian velkaa, yksi neljäsosa Espanjan velkaa ja loput kolmen pienen kriisivaltion velkaa.
 
Velkakirjojen käypä arvo määräytyy päivittäin velkakirjamarkkinoiden kaupankäynnissä kysynnän ja tarjonnan mukaan niin kuin markkinakorotkin. Korkonoteerauksen lasku merkitsee velkakirjojen käyvän arvon nousua.
Uutistoimisto Bloombergin päivittäin laskemat Effas-obligaatioindeksit seuraavat esimerkiksi juuri kriisivaltioiden ja muidenkin eurovaltioiden liikkeeseen laskemien velkakirjojen kokonaistuottoa. Se muodostuu käyvän arvon muutoksesta ja kertyneestä nimelliskorosta.
Obligaatioindeksien arvonmuutosten ja velkatilastojen perusteella ilmenee, että viiden kriisivaltion velkakirjoille on puolessa vuodessa kertynyt suurin piirtein 700 miljardin euron kokonaistuotto, käyvän arvon nousu lisättynä korolla.
Arvonnousu plus
korot ja osingot

Italian valtion velkakirjojen kokonaistuottoa mittaava obligaatioindeksi on heinäkuun jälkeen noussut noin 20 prosenttia. Koko lainakannalle laskien kyseinen kokonaistuotto on euroina suunnilleen 380 miljardia.
Toiseksi tuhdein arvonnousu on koitunut Kreikan velkakirjoista, joiden 250 prosentin kokonaistuotto on euroina noin 160 miljardia. Tämän verran helleeniobligaatioiden käypä arvo on noussut viime heinäkuun jälkeen.
Espanjan valtion velkakirjojen kokonaistuotto on ollut 15 prosenttia ja käyvin arvoin 120 miljardia euroa. Portugalin 25 prosentin kokonaistuotto on euroina noin 50 miljardia. Irlannin vastaava kokonaistuotto on 15 prosenttia ja 30 miljardia euroa.
Etenkin euromääräiset kokonaistuotot ovat suuntaa antavia arvioita, joiden osumatarkkuuteen vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi arvio velkakirjojen käyvästä arvosta viime heinäkuussa.
Jos Euroopan pörssinoteerattujen suurpankkien arvonmuutokseen lasketaan samaan tapaan arvonmuutoksen lisäksi puolessa vuodessa kertynyt osinkotuotto, kipuaa euromääräinen kokonaistuotto noin 300 miljardista eurosta 310 miljardiin.
Pankkiosakkeet
ylivoimaisia

Osakepörsseissä Draghin heinäkuinen lupaus jopa rajattomista velkakirjaostoista on nostanut erityisesti juuri suurimpien pankkien osakekursseja. Sijoittajat ovat kriisin kuluessa karttaneet pankkeja erityisen riskipitoisina – ja nyttemmin kahmineet erityisen tuottoisina.
Kovat odotukset ja tuottojen havittelu on kannattanut, sillä Euroopan suurimpia pörssipankkeja seuraava Stoxx Europe 600 Banks -osakeindeksi on puolessa vuodessa noussut 50 prosenttia.
Tässä kyse on samanlaisesta kokonaistuottoindeksistä kuin Effas-obligaatioindeksit, joten mukaan kertyvät osakkeiden kurssimuutokset ja osingot. Puolen vuoden kokonaistuotto on miltei kokonaisuudessaan peräisin kurssinoususta.
Pankkiosakkeiden suosio korostuu, kun niiden kurssikehitystä verrataan muiden pörssiyhtiöiden kehitykseen. Ilman pankkeja laskettu Stoxx Europe 600 excluding Banks -indeksi on noussut puolessa vuodessa "vain" kymmenen prosenttia.
Osasyy juuri pankkiosakkeiden suosioon ja hirmuiseen kurssinousuun lienee yksinkertaisesti se, että juuri pankkien hallussa on suuri määrä kriisivaltioiden velkakirjoja.
Pankit ovat toisin sanoen hyötyneet kyseisten velkakirjojen arvonnoususta. Samoin ne ovat hyötyneet kriisin hellittämisestä eli Draghin lupauksen suotuisista tunnelmavaikutuksista.
Puolesta tai vastaan,
pikavoitto on tosiasia

Pääjohtaja Draghin lupaus on tavallaan tuottanut kriisivaltioiden velkakirjoilla ja Euroopan pankkiosakkeilla keinotteleville finanssitoimijoille ilmaisen pikavoiton.
Toki velkakirjoja ja pankkiosakkeitakin on muunkinlaisten sijoittajien kuin vipurahastojen ja muiden varsinaisten keinottelijoiden hallussa. Mutta siitä huolimatta pikavoitto on pääosin peräisin keskuspankin lupauksesta.
Pikavoitto on tosiasia siitä riippumatta, oliko se Draghin lupauksen tarkoitus vai ainoastaan yksi lupauksen tahattomista sivuvaikutuksista.
Pikavoitto on tosiasia siitäkin riippumatta, onko joidenkin finanssitoimijoiden saama etu itse kunkin mielestä hyväksi kriisitoimille ja talouden toipumiselle vai onko se vain räikeä esimerkki finanssieliitin kermankuorinnasta.
Sekään ei ole mielipide puolesta tai vastaan vaan viileä tosiseikka, että Draghin taikomalla pikavoitolla on ensimmäisen puolen vuoden jälkeen arvoa noin tuhat miljardia euroa.