"The best way to help the poor is not to be one of them."
(Paras tapa auttaa köyhiä on se ettei itse ole köyhä.)
Björn Wahlroos on Suomen talouselämän tärkein vallankäyttäjä. Hän toimii
hallituksen puheenjohtajana ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa
Nordeassa, vakuutusyhtiö Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä.
Lukija:
"Jos maksamme työttömyydestä, me myös saamme työttömyyttä. Saat sitä, mistä maksat."
Björn Wahlroos 2012 (AL 11.5.)
”Nu frågar jag, alltså, liksom, om vi alla mår bättre om vi liksom är alla är fattiga, men lika fattiga . ."
Björn Wahlroos 2011
(Olen šokissa. Voimmeko me paremmin, jos kaikki ovat köyhiä, mutta yhtä köyhiä?)
Lukija:
”1900-luku nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin
fasismina ja toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien
tuloluokkien henkilöverotuksen nousuna.”
Björn Wahlroos 2012
Mistä Björn Wahlroosin näkemykset kumpuavat? Vastausta voi
etsiä hänen tuoreesta kirjastaan Markkinat ja demokratia – Loppu
enemmistön tyrannialle. Ensimmäinen vihje kirjoittajan maailmankuvasta
paljastuu heti. Kirja alkaa ja loppuu lainauksiin
venäläis-yhdysvaltalaiselta Ayn Randilta.
Lukija:
"Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka
väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se
kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat
uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka
saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Ayn Rand Björn Wahlroosin Markkinat ja demokratia -kirjan mukaan
Ayn Rand oli kirjailija ja filosofi, joka kehitti
omintakeisen oppirakennelman moraalista ja yhteiskunnasta. Wahlroosin
ohella Ayn Randista on innostuttu etenkin Yhdysvaltain poliittisen
kentän oikealla laidalla.
Panu Raatikainen:
"Randhan puolustaa voimakkaasti tällasta moraalista egoismia, jonka
mukaan itsekkyys ja oman edun tavottelu on kaikkein korkein moraalinen
arvo, ja itsekkyys on suurinta moraalisuutta, ja epäitsekkyys ja
myötätunto on kaikkein suurinta moraalittomuutta.”
Millainen on Ayn Randin maailmankuva, ja millainen yhteys sillä on Björn Wahlroosin maailmankuvaan?
Nainen Wahlroosin takana
Alisa Rosenbaum pakeni Venäjältä Yhdysvaltoihin vuonna 1926
ja otti nimekseen Ayn Rand. Kaliforniassa Los Angelesin eteläpuolella
toimii Ayn Rand -instituutti, joka vaalii ja levittää Randin opetuksia.
Jeff Britting:
"And here we have the portrait bust of Ayn Rand, a recent acquisition
and gift to the institute. The sculptor is Sandra Shaw. This is a bust
which she's worked on for about three years."
(Tässä on rintakuva Ayn Randistä. Se lahjoitettiin hiljan instituutille. Kuvanveistäjän nimi
on Sandra Shaw. Hän teki rintakuvaa kolmen vuoden ajan.)
MOT:
"Why did she choose the name Ayn for herself?"
(Miksi Rosenbaum otti nimen Ayn?)
Jeff Britting:
"Well . . . Ayn Rand refers to a Finnish writer that she took the name
Ayn from. Unfortunately we don't, after many years of investigation,
have a lot of details about who that writer is, or was."
(Hän otti Ayn-nimen eräältä suomalaiselta kirjailijalta. Valitettavasti vuosien
tutkimusten jälkeenkään emme tiedä tarkkaan, kenestä kirjailijasta oli kyse.)
MOT:
"So the name would have been like Aino?"
(Olisko nimi ollut Aino?)
Jeff Britting:
"Yes, Aina."
(Kyllä, Aina.)
MOT:
"Aino or Aina, one of those?"
(Aino tai Aina?)
Jeff Britting:
"One of them."
(Jompikumpi.)
Onkar Ghate toimii Ayn Rand -instituutin pääideologina.
Hänellä on valta päättää, mitkä tulkinnat pitävät yhtä Ayn Randin
kehittämän objektivismin periaatteiden kanssa – ja mitkä eivät.
MOT:
"Why did Ayn Rand start to interest you originally?"
(Miksi Ayn Rand alkoi kiinnostaa teitä alunperin? )
Onkar Ghate:
"I read Ayn Rand in high school I was already interested in philosophy
and Atlas Shrugged was the first book I read. And it just . . . the
whole story is about the power of philosophy, the power of moral ideas.
It’s a . . . You get a new view of right and wrong in a novel and that
it really caught my interest and intrigued me and I went from there to
read all Ayn Rands novels.
(Luin Ayn Randiä koulussa, kun kiinnostuin filosofiasta. Ensin luin
romaanin Atlas Shrugged. Se kertoo filosofian ja moraaliajattelun
voimasta ja antaa uuden näkemyksen
oikeasta ja väärästä. Siitä innostuttuani luin loputkin Ayn Randin romaaneista.)
Instituutti jakaa koululaisille ilmaiseksi Ayn Randin
kirjoja. Atlas Shrugged on hänen pääteoksensa. 1 168-sivuinen tarina on
yksi kaikkien aikojen pisimmistä romaaneista. Kirjaa on painettu jo
kahdeksan miljoonaa kappaletta.
Ayn Rand 1961:
”Capitalism and altruism are philosophical opposites. They cannot co-exist in the same man or in the same society.”
(Kapitalismi ja epäitsekkyys ovat filosofisia vastakohtia. Ne eivät voi olla olemassa samassa ihmisessä tai yhteiskunnassa.)
Dollari oli Randille tärkeä symboli. Hänen opinkappaleistaan tärkein koskee altruismia eli epäitsekkyyttä.
Onkar Ghate:
". . . altruism was a term coined in the 19th century by Auguste Comte.
And it literally it means 'other-ism'. It means as a doctrin or a theory
that you have to place others above yourself, that you have to view
their lives, their needs, whatever they say they want as more important
than your own life, your own interests, your own happiness."
(Altruismi-sanan keksi 1800-luvulla Auguste Comte. Sana juontuu
"toista" tarkoittavasta sanasta.Altruismioppi tai -teoria tarkoittaa
toisten asettamista itsensä yläpuolelle. Altruisti pitää toisten elämää,
tarpeita ja toiveita tärkeämpinä kuin omaa elämäänsä, etuaan ja
onnellisuuttaan.)
"She thought that is completely wrong, completely evil, completely
corrupt. As she saw this element, this moral element, of really coming
in to western thought as an ideal with religion and with christianity in
particular. I mean the whole imagery of Jesus on the cross is of a
persons sacrifice, of a good persons sacrifice. Jesus is a good person
sacrificing himself for the sake of other people. And, indeed, other
people who are sinners and who are corrupt."
( Rand piti sellaista läpeensä vääränä, haitallisena ja
turmeltuneena. Hän näki tällaisen moraaliajattelun juurtuneen
länsimaiseen ajatteluun uskonnon, eritoten kristinuskon välityksellä.
Jeesus ristillä on perimmäinen kuva hyvän ihmisen uhrautumisesta. Jeesus
uhrautuu muiden puolesta, vaikka muut ovat syntisiä ja turmeltuneita.)
MOT:
"And that’s wrong?"
(Onko se väärin?)
Onkar Ghate:
"That is wrong. Completely wrong. It’s the sacrifice someone who is good
in the name of people who are not good. And if you view that
benevolent, or an expression of good-will, she says: 'No it is not.'"
(Täysin väärin. Se on hyvän ihmisen uhraamista pahojen ihmisten
puolesta.Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän
sanoo: 'Ei, se ei ole'".)
Ayn Randia on tutkittu melko vähän. Maailman ehkä arvostetuin
Randin tutkija Jennifer Burns työskentelee historian
apulaisprofessorina maineikkaassa Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa.
Jennifer Burns:
"Rand is someone you have to pay attention to if you want to know what's
happening in contemporary America. And if you want to understand the
evolution of the conservative movement over the past 40 or 50 years,
she's an absolutely central figure."
(Rand pitää ottaa huomioon, jos haluaa ymmärtää nykyajan USA:ta.
Konservatiivisen liikkeen kehityksessä 40 - 50 vuoden aikana.Rand on
keskeinen hahmo.)
MOT:
"It seems that Ayn Rand is being talked about more and more. What's the reason behind her rising popularity?"
(Ayn Randistä puhutaan yhä enemmän. Mistä kasvava suosio johtuu?)
Jennifer Burns:
"I think there's a number of factors that work. In the United States one
of the most important is the rise of the Tea Party which started in,
um, really burst onto the scene in 2008. And the Tea Party, for the
first time in contemporary politics, grabbed onto Rand and talked about
her as an inspiration, as an ideal. And they pointed to Atlas Shrugged
and said: 'This is not just a novel; this is predicting what's happening
to us right now'".
(Tekijöitä on paljon. Yhdysvalloissa tärkeimpiä syitä on
teekutsuliikkeen nousu. Se tuli kaikkien tietoisuuteen vuonna 2008. Ensi
kertaa nykypolitiikassa teekutsuliike tarttui Randiin ja piti häntä
ihanteenaan. He pitivät Atlas Shrugged -romaania ennustuksena
nykykehityksestä.)
Ayn Rand kuoli kolmekymmentä vuotta sitten. Neljän romaanin
ja filosofisten kirjoitusten lisäksi häneen voi tutustua muutaman
säilyneen televisioesiintymisen ja luentotallenteen avulla.
Ayn Rand 1981:
"Russia as such was never a threat to anyone. Even the little Finlandzon
(!) beat Russia twice during the world war two. Russia is the weakest
and the most impotent country on earth."
(Venäjä ei ole koskaan uhannut ketään. Jopa piskuinen Suomi löi Venäjän
kahdesti II maailmansodassa. Venäjä on maailman heikoin maa.)
Jennifer Burns:
"So, her family was, um, prosperous, comfortable and then her father's
chemistry business was seized by the Bolshevik revolutionaries. And the
seizure was done in the name of common good, it was their duty to
contribute to the common good. And as a result they lost all their
wealth, they lost their social position, um, and they lived in poverty
and near starvation. So for Rand, when she heard people talk about the
obligations we have to the common good, the obligations we have to each
other, she thought that's just a cover for stealing property."
( Randin perhe oli varakas, mutta isän yritys takavarikoitiin
bolševikkivallankumouk-sessa. Takavarikko tehtiin yhteishyvän nimissä.
Niinpä perhe menetti varakkuutensa ja asemansa ja joutui elämään
nälkäkuoleman partaalla. Kun Rand kuuli puheita
yhteishyvän pakollisuudesta, hänestä ne olivat tekosyitä varastamiselle.)
Ayn Rand 1981
"They (huom: venäläiset) are like bullies and you have to deal with them very, very strongly or not at all . . ."
(Venäläiset ovat kiusantekijöitä. Ainoa tapa käsitellä heitä on hyvin kovalla kädellä.)
Randin kehittämässä objektivismissa ihmisen oletetaan aina toimivan rationaalisesti ja asettavan oman edun etusijalle.
Jennifer Burns:
"So, her feeling was, if objectivism as a philosophy became the guiding
philosophy of the world we no longer have justification for things like
communism and socialism. And the only system that would make sense in
that world would be free market capitalism. No government regulation,
minimum taxation."
( Jos objektivismista tulisi johtava maailmanlaajuinen ajattelutapa,
Randin mielestä kommunismille ja sosialismille ei enää olisi
oikeutusta. Silloin ainoa järkevä järjestelmä
olisi vapaa markkinatalous: ei valtion sääntelyä, minimiverotus.)
Björn Wahlroos 2007:
“Verojen alentaminen on aina oikeata politiikkaa.”
Ayn Rand 1961:
"Businessmen are the symbol of a free society, the symbol of America. If
and when you perish, civilization will perish (33). But you still have a
chance to save it if you accept the noblest responsibility of your
proper moral self-interest and announce it proudly to the hearing of the
whole world."
(Liikemiehet ovat vapaan yhteiskunnan ja Yhdysvaltain vertauskuva. Jos
ja kun he häviävät, sivilisaatio häviää.Sen voi vielä pelastaa, jos
hyväksyy jalon vastuun omasta moraalisesta itsekkyydestään ja julistaa
sitä ylpeänä koko maailmalle.)
Jennifer Burns:
" . . . there are a number of extremely wealthy, um, individuals who are
drawn to objectivism. I don't know that they necessarily feel, um, that
the obligation of the less fortunate is, um, bringing them down. It's
that their, their genius or their accomplishments are not appreciated to
the extent they would like them to be. And Rand offers this great
appreciation of merit, of success."
(On paljon superrikkaita ihmisiä, jotka tuntevat vetoa
objektivismiin. He eivät välttämättä tunne, että velvollisuudet
kovaonnisia kohtaan jarruttavat heitä, vaan pikemminkin ettei heidän
saavutuksiaan arvosteta tarpeeksi.)
Lukija:
”Ei ole perustavampaa oikeutta – ei ihmisille eikä pääomalle – kuin
oikeus äänestää jaloillaan: jättää taakseen sorto – olipa se Stalinin
kaltaista veren tahrimaa kauhua tai vain populistisen enemmistön arkista
tyranniaa. Vapauden esitaistelijoiden on korotettava äänensä kaikkialla
. . .”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Yhdysvalloissa tunnettuja aynrandisteja ovat muiden muassa
mediamoguli Ted Turner, keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan
ja republikaanien ykkösnimen Mitt Romneyn aisapari Paul Ryan. Ayn
Randin seuraajia löytyy myös Yhdysvaltain poliittisen kentän
laitaoikeistossa nopeasti kasvaneesta teekutsuliikkeestä.
MOT:
"What do you think of the Nordic welfare states?"
(Mitä ajattelette pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista? )
Onkar Ghate:
"I think they have similar problems that welfare state in America has
created. And what they do they take wealth from the people who are
producing it. And they redistribute it. That’s the whole idea. And you
redistribute it on what basis? On the basis of the needs of other
people. However those needs are construed, whether it’s the need for
retirement, whether it’s the need for health care, whether it’s the need
for education. But it’s redistributed on some basis of need. It’s very
destructive."
(Luulen, että niissä on syntynyt samoja ongelmia kuin Yhdysvaltain
hyvinvointivaltio-mallissa.Niissä otetaan varallisuutta niiltä, jotka
varallisuutta tuottavat, ja jaetaan sitä muille. Varakkuutta jaetaan
muiden ihmisten tarpeiden perusteella, mitä nuo tarpeet ovatkaan:
eläkettä, terveydenhuoltoa, koulutusta... Joka tapauksessa
jakamisperusteena on tarve. Sellainen on tuhoisaa.)
Jennifer Burns:
"(And this idea, this,) this way of dividing America into two groups,
one that's largely dependent on government, one that's independent of
government, is very emblematic of Rand's type of thinking. In Atlas
Shrugged she called them the looters and the moochers versus the
productive. So this idea, that there's a few productive people in
society. They are the ones who sort of add the value, they create the
wealth. And then the rest of society are these looters and moochers who
use altruism and guilt, um, to tax and regulate the producers so that
they don't actually have to produce anyone . . . anything themselves.
They are dependent."
(Yhdysvaltain ajatellaan jakautuneen kahteen ryhmään: toinen on
riippuvainen valtiosta, toinen taas riippumaton siitä.Se on tyypillistä
Randin ajattelulle. Kirjassaan ryhmät olivat
"pummit" ja "tuotteliaat". Ajatus oli, että yhteiskunnassa on vähän
tuottavia ihmisiä, jotka luovat lisäarvoa ja varakkuutta. Loput pummit
käyttävät hyväksi epäitsekkyyttä ja syyllisyyttä, jotta tuotteliaita
verotetaan ja rajoitetaan, että he voivat loisia tuottamatta mitään
itse.)
Lukija:
"Korkea verotus, holtiton hyvinvointivaltion rakennus ja huono ilmasto
eivät ole parhaita edellytyksiä" (kilpailussa muita maita vastaan).
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you don’t see anything good in welfare state?"
(Ettekö näe hyvinvointivaltiossa mitään hyvää?)
Onkar Ghate:
"No. I think that the welfare state in the end it is destructive economically and it is morally wrong.”
(En. Minusta se on taloudellisesti tuhoisaa ja moraalisesti väärin.)
Lukija:
"Missään maailmassa tulonjako ei ole niin pitkällä kuin Suomessa."
Björn Wahlroos 2011 (Kaleva)
MOT:
"So, you think it’s morally justifiable for richer people to have better education, better healthcare, etc.?"
(Teistä on siis moraalisesti oikein, että rikkaammilla on parempi
koulutus ja terveydenhoito?)
Onkar Ghate:
"Yes, in the same way that a rich person can buy a better house, he can
buy a better car. One of the reasons you would want money is for the
things that it can buy and if you take away a person’s ability to buy
things with his money and you try to make everything equal, money has no
point anymore."
(Kyllä. Onhan rikkaalla varaa myös parempaan taloon tai autoonkin.
Rahaahan haluaa juuri sen ostovoiman tähden. Jos rikkaalta vie pois
mahdollisuuden käyttää rahaansa ja jos kaikki ovat samalla viivalla,
raha menettää merkityksensä.)
Jeff Britting:
"And here is Ayn Rand's desk. This was a gift from her husband Frank
O'Connor to her in the early 1930's while she was still living in
Hollywood. And it's the desk where she wrote all her four novels, and
most of her non-fiction."
(Tämä on Ayn Randin työpöytä. Rand sai sen mieheltään Frank
O'Connorilta 1930-luvun alussa, kun hän asui vielä Hollywoodissa.Sen
ääressä hän kirjoitti kaikki neljä romaaniaan ja suuren osan
tietokirjoistaan.)
Anu Seppälä:
"Mä olin ollut pitkään rahoitus- ja pankkialalla töissä, viimeksi
Nordean New Yorkin-konttorissa. Mutta mä olin kuitenkin harrastanut tätä
filosofiaa itsenäisesti, yksityisesti, jo lähemmäks, siinä vaiheessa jo
yli kymmenen vuotta. Ja, mä lähdin pankista pois ja mietin, mitä
tekisin seuraavaksi elämässäni, ja sitten tällainen tilaisuus tuli
eteen. Täällä vapautui paikka ja mä hain sitä."
"Täällä on aika helppo viihtyä, kun katsoo tuota ilmastoakin.
Hyvin. Vietän aika paljon ulkoilmaelämää, ja siihen on tietysti
mahdollisuudet ympäri vuoden. Asun aika lähellä merenrantaa. Käyn
merenrannassa iltakävelyillä ja juoksemassa ja vuorilla patikoimassa.
Toisaalta täällä on myös mahtavat mahdollisuudet erilaisiin
kulttuuririentoihin."
Ayn Rand 1961:
"Happiness means a profound, guiltless, rational feeling of self-esteem,
and a pride in one's own achievements (22). It means the enjoyment of
life which is possible only to a rational men on their rational code of
moralities."
(Onni on syvää, rationaalista omanarvontuntoa vailla syyllisyyttä
ja ylpeyttä omista saavutuksista. Onni on elämästä nauttimista, ja
siihen pystyy vain rationaalinen ihminen, jolla on rationaalinen
moraali.)
MOT:
"Mikä Ayn Randin ajatuksissa kiehtoi?"
Anu Seppälä:
"Niissä oli paljon sellaista, jota mä olin jollain tavalla kaivannut
elämästäni. Mä en ole koskaan ollut uskovainen, ja mä oon luottanu
siihen, että ihminen itse elämässään pystyy selviytymään ja löytämään
tiensä. Ja, siitä huolimatta mulla oli välillä sellainen pieni kalvava
syyllisyydentunne erilaisista asioista."
MOT:
"Mistä te tunsitte syyllisyyttä?"
Anu Seppälä:
"Hmm, hyvä kysymys. Kaikesta siitä, mitä mä en halunnut tehdä, mutta
mitä mun mielestä, mitä ympäristö tietyllä tavalla odotti. Esimerkiksi
köyhät kehitysmaissa ja varattomat Suomessa, ja enemmän veroja pitäisi
maksaa, kun aina joku tarvitsee jotain lisää. Ja, ympäristö saastuu,
siitä pitäisi tuntea huolta. Ja semmoinen multa on kaikki poistunut,
koska mä ymmärrän selkeämmin sen, että minkä takia ihminen elää tällä
tavalla, ja minkä takia sen pitää tehdä näin, minkä takia et ole veljesi
vartija, ja minkä takia mun ei pidä tuntea siitä huonoa omaatuntoa. Mä
voin auttaa ihmisiä, silloin kun mun mielestä ne ihmiset on sen
arvoisia, mutta mulla ei ole mitään semmoista moraalista pakkoa tehdä
sitä. Et se on ehkä sen moraalisen pakon aiheuttama syyllisyys, joka
katos."
"Ei toisten auttaminen oo väärin, vaan se, että pitää niitä toisia
elämänsä ensisijaisena edunsaajana. Et ensin pitää ajatella itseään, ja
sitten, jos haluat auttaa muita, niin autat. Mut sanotaan, että jos mä
ansaitsen hyvin työssäni, niin mä saan pitää ne kaikki rahani itse, mä
saan matkustaa niillä ja ostaa ihan mitä mä haluan. Mun ei tarvitse
ensisijaisesti antaa tiettyä summaa hyväntekeväisyyteen. Jos mä haluun,
niin mä voin, mutta se ei ole taas se moraalinen pakko."
Björn Wahlroos 2012:
"Jotenkin mä luulen, että Suomen ongelmat tällä hetkellä ovat sitä
luokkaa, että olis niinkun tärkeää käydä vähän vakavampaa keskustelua,
ja murtautua ulos tästä konsensuksen ilmapiiristä."
MOT:
"Olisiko Ayn Randilla jotain annettavaa suomalaisille?"
Anu Seppälä:
"No, ainakin jos mua katsoo, niin hyvinkin paljon. Kuten sanoin, niin
siitä syyllisyydentunteesta pääsee. Mua Suomessa aiemmin vaivasi hieman
se, että kaikkia ihmisiä tunnutaan ajavan semmoseen konsensusajatteluun,
ja siellä ei oo ihan todellista ajatuksenvapautta, ehkä, sananvapautta,
ajatuksenvapautta, miten sen nyt määrittelisi. Se on ehkä semmosta
itsesensuuria enemmänkin nykyään kuin minkään muun tahon sensuuria,
mutta mun mielestä Ayn Rand antaa mahdollisuuden siihen, että voi
miettiä niitä asioita itse ja omalla järjellään."
MOT:
"How long did she work on a typical novel?
(Miten pitkään Rand yleensä kirjoitti romaania?)
Jeff Britting:
"Well, Atlas took twelve years...from the first notes in 1945 to the publication in 1957."
(Atlas Shrugged vei 12 vuotta ensimmäisistä muistiinpanoista 1945 aina julkaisuun vuonna 1957.)
Aynd Randin oma elämä oli vähintään yhtä värikäs kuin hänen
luomansa oppirakennelma. Jennifer Burns kertoo kirjassaan, että Rand
muun muassa suhtautui 12-vuotiaan tytön murhanneeseen William Hickmaniin
pikemminkin sympaattisesti kuin kauhistuen. Randille Hickman edusti
kahleensa katkaissutta vahvaa yksilöä.
Rand käytti pitkään ja säännöllisesti amfetamiinia pysyäkseen
virkeänä pitkien kirjoitusputkien ajan. Hän suostutteli 25 vuotta
nuoremman, avioliitossa olleen oppilaansa, suhteeseen kanssaan. Kun mies
löysi nuoremman heilan, Rand katkaisi kaiken yhteydenpidon mieheen.
Samaan tapaan Rand rikkoi välit kaikkiin niihin, jotka eivät olleet hänen kanssaan samaa mieltä objektivismista.
Jeff Britting:
"It was certainly an open – within the context of the people that were
immediately involved – situation. So, from the point of view of, hmm,
she certainly operated on an ethical basis with the consent of all of
the concerned parties."
(Avioparien kesken tilanteessa ei ollut mitään epäselvää. Jos
ajatellaan.. Rand toimi eettisesti ja kaikkien asianomaisten
suostumuksella.)
MOT:
"Would that be a good example for the rest of us?"
(Olisiko se hyvä esimerkki meille muille?)
Jeff Britting:
"Mm, pursuing romantic love is a good example for the rest of us. The
details and specifics of how that works out is up to the individual
context."
(Romanttisen rakkauden tavoittelu on ainakin hyvä esimerkki. Riippuu tapauksesta, toimiiko sellainen kuvio.)
Jennifer Burns:
". . . as I learned how deliberate her plan was to spread her ideas, um,
how carefully she thought through the way to get her message across,
and then the extent to which she succeeded, in a lot of ways that
increased my respect for her. Um, at the same time as I learned how
difficult her personal life had been, and how, um, poorly some of these
ideas had served her in her life, um, I, you know, came to deepen my
questions about whether objectivism was really a comprehensive or an
effective philosophy to actually live by."
(Kun tajusin, miten harkitusti hän halusi levittää ajatuksiaan,
pohti tapoja saada viestinsä perille ja vieläpä pitkälti onnistui siinä,
aloin kunnioittaa Randiä enemmän. Samalla kuitenkin sain tietää, miten
vaikea yksityiselämä hänellä oli ja miten vähän tästä ajattelusta oli
hyötyä hänen elämässään, aloin asettaa kyseenalaiseksi sen,
onko objektivismi sittenkään kattava ja kannattava elämänfilosofia.)
MOT:
"Millaisena filosofina Ayn Randia pidetään filosofipiireissä?"
Panu Raatikainen:
"No, monet ei oo ikinä kuullukaan Ayn Randista tai jos ovat kuulleet,
niin se herättää vähän semmosta huvituksen ja myötähäpeän sekaista
tunnetta. Että ei Randia yleensä pidetä akateemisissa piireissä
vakavasti otettavana ajattelijana."
MOT:
"Mistä se johtuu?"
Panu Raatikainen:
"No, ehkä kyse on tämän ajattelun tasosta. Se on sen verran sekavaa ja
ristiriitasta, tämmöstä populaarifilosofiaa, että sitä ei koeta edes
vakavan keskustelun arvoiseksi."
MOT:
"Miten looginen ja pitävä Randin filosofia ylipäätään on?"
Panu Raatikainen:
"No, hän itsehän esiintyy kuin olisi itse johtanu nää kaikki teensinsä
suorastaan tieteellisellä tarkkuudella kiistattomista tosiasioista.
Mutta tietenkin noin niinkun jonkunlaisen loogisen päättelyn
ammattilaisena sanosin, että ne vuotaa kuin seula. Et hyvin kummallisia
hyppäyksiä ja loikkauksia niissä päätelmissä on, että miten päädytään
siitä, että vain elävillä olioilla voi olla moraali siihen, että
itsekkyys on korkein arvo, niin en oo vielä tähän päivään mennessä
ymmärtäny, miten se on päätelty."
Jukka Keitele johti 1980-luvulla pankkiiriliikettä, ja
hänestä tuli alle 30-vuotiaana yksi kasinotalouden symboleista. Suomen
syöksyessä talouskriisiin pankkiiriliike ajautui konkurssiin. Nyttemmin
hän on toiminut tietokirjailijana ja kolumnistina, ja hän on seurannut
myös Björn Wahlroosin vaiheita.
Jukka Keitele:
"No, tietysti elämähän ei ole loogista, mutta kyllähän siinä on
jonkunlainen – hänelläkin, vaikka hän on erittäin lukenut ja älykäs ja
hyvin koulutettu ja tajuava ihminen ja sitä paitsi persoonallisesti ihan
sympaattinen –, mutta että näyttää olevan niin, että häntä viehättää
aika pelkistetyt mallit jollain teoreettisella tasolla."
Björn Wahlroos 1985:
". . . tietenkin, kuten kaikessa kaupankäynnissä, siellä on sekä
kilttejä että tuhmia. Käsitykseni noin yleisesti on se, että jos annamme
vain markkinoiden toimia, niin ne tuhmat häviävät kyllä aika nopeasti
sieltä he pilaavat maineensa ja sitä kautta lopulta nämä markkinat
toimivat kaikkien meidän kaikkien eduksi . . ."
Jukka Keitele:
". . . sillähän on se yhteinen piirre kommunistien ja muitten
totalitääristen ideologioiden kanssa, että Ayn Rand kuvittelee niin kuin
kommunistit, että kun on oikeanlainen systeemi, ihmiset käyttäytyvät
nätisti, syntyy uusi ihminen. Kun on täysin vapaa markkinatalous, niin
kaikki käyvät reilukauppaa. Niin kuin marxilaiset kuvittelevat, että kun
omistus pannaan kaikki kollektiiviseksi, paha poistuu maailmasta ja
jokainen tekee kykyjensä mukaan ja jokainen saa mitä tarvitsee. Että
niillä on utopistinen näkemys ihmisestä, tolkuton, sokea idealismi
kuitenkin molemmilla. Että onko Nalle sitten samanlainen, että se on
ollut pienenä stalinisti ja kantanut semmoista lippua, että pannaan
kaikki tasan niin paha häviää, nyt se on sitten isona aynrandilainen ja
on sitä mieltä, että kun kukaan ei puutu mihinkään, niin kaikki ovat
kilttejä ja hyviä ja hyvää tulee?"
Panu Raatikainen:
". . . tietenkin tässä tämmönen pelottava ajatus on se, että Wahlroosin
kaltaiset ihmiset hakee tästä ikään kuin filosofista oikeutusta täysin
itsekeskeiselle toiminnalle."
Jukka Keitele:
"Että kun eurooppalaiset Wahlroosin tapaiset oikeistolaiset kapitalistit
ennen vanhaan kantoivat kodin, uskonnon ja isänmaan lippua, tänä
päivänä niitä lippuja kantaa vanhan polven vasemmistolaiset
eduskunnassa, ja tämä uusi kapitalistinen oikeisto seuraa Ayn Randia,
joka oli monessa suhteessa hyvin radikaali ja voimassa olevien arvojen
vastustaja. Niin tarkoittaako se sitä, että että eurooppalainen taikka
suomalainen liikkeenjohto-yläluokka nyt sitten tavallaan henkisesti
emigroituu eurooppalaisesta arvomaailmasta, vaikka ne ei välttämättä
lähde ja muuta Yhdysvaltoihin aloittamaan nollasta taikka jostain
korkeammalta pääoman kanssa, että se perinteikäs kartano ihan hyvin
kelpaa jollain kulttuuriseudulla ja tämmöisen eurooppalaisen herrasväen
elämäntapa fasaanijahteineen ja kaikkineen kelpaa oikein hyvin, mutta
henkisesti on muutettu johonkin amerikkalaiseen unelmaan, henkisesti on
petytty johonkin Euroopassa.”
Lukija:
"Yhdysvallat on 'ehkä ihmiskunnan hienoin luoma organisaatio'."
Björn Wahlroos 2012
MOT:
Uskotteko, että nyt kun Wahlroos on tullut esiin tämän asian kanssa, hän voisi saada seuraajia täällä Suomessa?"
Panu Raatikainen:
"No varmaan pieni kourallinen innokkaita nuoria, lähinnä miehiä ehkä
löytyy, mutta kyllä tää mun mielestä aika huonosti sopii tämmöseen
pohjoismaiseen arvomaailmaan, siis ihan puoluekannasta riippumatta.
Näkisin, että näin jyrkällä liberalismilla ja jyrkällä egoismilla on
aika vähän kaikupohjaa tämmösessä pohjoismaisessa arvomaailmassa."
Lukija:
”Markkinoihin verrattuna demokratia on kuitenkin usein melko tehoton
ja/tai kallis. On siis järkevää vaatia, että sitä pitäisi soveltaa
säästeliäästi.”
Björn Wahlroos 2012 (Markkinat ja demokratia)
Ayn Rand:
”Zank you, zank you.”
(Kiitos oikein paljon.)
Teksti:
Björn Wahlroos ei halunnut antaa haastattelua tähän ohjelmaan.
>
Lue ja kommentoi aihetta MOT-blogissa
Miten syvällä Wahlroos on?
Hannu Sokala
Ma 12.11.2012
Suomen
pankkialan ykkösnimi Björn Wahlroos on tunnustanut, että
venäläis-yhdysvaltalainen Ayn Rand vaikuttaa isosti hänen ajatteluunsa.
Olisi tärkeätä tietää, miten syvälle ja pitkälle Wahlroos on omaksunut
aynrandilaisen maailmankuvan.
Wahlroos kuitenkin kieltäytyi haastattelusta
MOT: Nainen Wahlroosin takana -ohjelmaa varten. Oli 60-vuotissyntymäpäivä- ja muita kiireitä.
Mistä tiedämme, että Rand on Wahlroosille merkittävä henkilö?
Wahlroos aloittaa tuoreen Markkinat ja demokratia -kirjansa Rand-sitaatilla:
"Vuosisatojen
ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät
elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu
naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat
uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka
saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta."
Wahlroos
kuvaa Randin pääteosta Atlas Shruggedia "kiehtovaksi romaaniksi". Hän
myös päättää päättää 373-sivuisen laajan ja kauaskantoisen pohdiskelunsa
vielä palaamalla romaaniin.
Helsingin Sanomien haastattelussa
(Kapitalistin muotokuva, 12.2.2012) Wahlroos "nimeää kolme itselleen
tärkeää ajattelijaa". He ovat moraalifilosofi ja taloustieteilijä Adam
Smith, taloustieteilijä Milton Friedman ja – Ayn Rand.
Ryöstäjä-pummit
ja tuottajat
Atlas
Shruggedissa Ayn Rand jakaa kansalaiset "ryöstäjä-pummeihin" ja
"tuottajiin". Ideana on, että laiskat ja epämoraaliset ryöstäjä-pummit
vaativat itselleen koko ajan enemmän ilman, että he tuottavat mitään.
Lopulta sankarikapitalistit kyllästyvät Yhdysvallat vallanneeseen
kollektivismiin ja menevät lakkoon.
MOT:n Stanfordin
yliopistossa haastattelema historian apulaisprofessori Jennifer Burns on
perehtynyt laajalti Randin kirjoituksiin ja tämän lanseeraamaan
"objektivismiin".
Burnsin mielestä löytyy "paljon erittäin
varakkaita ihmisiä, joita objektivismi vetää puoleensa". Hänestä monet
varakkaat tuntevat, että heidän nerokkuuttaan tai saavutuksiaan ei
arvosteta riittävästi.
"Ayn Rand arvostaa menestystä ja
saavutuksia. Tämä todella vetoaa ihmisiin, jotka pitävät itsensä
tuottavina (henkilöinä). He ovat täydellisen varmoja siitä, että he
eivät ole ryöstäjiä ja pummeja, vaan sijoittuvat tämän hyvän ja pahan
rajalinjan oikealle puolelle", Burns sanoi.
Randin ajattelussa
jokainen on oman onnensa seppä, eikä ryöstäjä-pummeilla ole oikeutta
vaatia osaansa "yhteisestä kakusta". Rand piti altruismia eli
epäitsekkyyttä vääränä ja tuhoisana moraalina. Hän toivoi tulevansa
muistetuksi uskonnon suurimpana vihollisena.
Ayn Rand -instituutin varapääjohtaja Onkar Ghate avasi MOT:lle kristinuskon ja altruismin suhdetta näin:
Ghate:
"Hän
(Rand) näki tämän (altruismin) moraalisen elementin tulevan läntisen
ajattelun ideaaliksi uskonnon ja etenkin kristinuskon kautta. Koko
kuvasto Jeesuksesta ristillä kertoo ihmisen, hyvän ihmisen uhrauksesta.
Jeesus on hyvä ihminen, joka uhraa itsensä toisten ihmisten puolesta –
ja vieläpä syntisten ja turmeltuneiden ihmisten puolesta."
MOT:
"Ja tämä on väärin?"
Ghate:
"Se
on väärin, täydellisesti väärin. Siinä uhrataan hyvä ihminen huonojen
puolesta. Jos pidät tuota hyvää tarkoittavana ja suopeana eleenä, hän
sanoo: 'Ei, se ei ole'".
Greenspan
Randin opetuslapsia
Ayn
Rand puolusti yritysten vapautta toimia niin kuin ne haluavat. Yksi
tämän ajatuksen vaikutusvaltaisimmista kannattajista oli Randin
läheisimpiin opetuslapsiin kuulunut Alan Greenspan, joka toimi 1987–2006
Yhdysvaltain keskuspankin pääjohtajana.
Greenspanin alhaisten
korkojen ja markkinoiden vapauttamisen linja oli suuressa roolissa
finanssikriisin synnyssä. Greenspan myönsi 2008 Yhdysvaltain kongressin
kuulemistilaisuudessa löytäneensä "virheen" ideologiassaan.
Stanfordin
Jennifer Burnsin mukaan Greenspanin markkinausko oli seurausta siitä
Randin ajatuksesta, että liikemiehet ovat pohjimmiltaan moraalisia ja
vapaasti toimiessaan markkinat hyödyttävät kaikkia.
Randin
maailmankuva on mustavalkoinen ja hänen näkemyksensä kärjekkäitä. Suurin
yllätys vierailulla Ayn Rand -instituuttiin oli se, miten vahvasti
Randin virallisena perinnönjakajana toimiva instituutti jatkaa tällä
kivikovalla linjalla.
Instituutin tapaan myös Björn Wahlroos esittää kärjekkäitä näkemyksiä, kuten esimerkiksi:
"1900-luku
nosti ennennäkemättömän enemmistön tyrannian aallon ensin fasismina ja
toisen maailmansodan jälkeen varsinkin ylimpien tuloluokkien
henkilöverotuksen nousuna." (Markkinat ja demokratia)
Wahlroos
saa tietenkin uskoa mihin haluaa. Voi olla, että yhdysvaltalaisen
teekutsuliikkeen tavoin hänkin napsii Randin ajatuksista vain osan ja
jättää osan huomiotta.
Burns sanoi MOT:lle, että Rand pyörisi
haudassaan, jos tämä saisi kuulla miten hänen oppejaan käytetään. Rand
piti ajatuksiaan yhtenäisen kokonaisuuden muodostavana pakettina, josta
ei voi valita mitä haluaa.
Ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa
lienee mietitty, miten hyvin aynrandilainen maailmankuva sopii
"kansanpankin" hallituksen puheenjohtajalle.
EPSI Rating -yhtiön tuoreissa mittauksissa Nordean henkilöasiakkaiden tyytyväisyys pankkiinsa on jo pudonnut niin Ruotsissa kuin Suomessakin Wahlroosin valtakaudella.
KAIKESTA HUOLIMATTA, BJÖRN- ISTÄ MINÄ TYKKÄÄN! JÄTKÄ ON ROHKEA,VAIKKA NÄYTTÄÄKIN NÖSSÖLTÄ, JA REHELLINEN. MISSÄ TYOVÄEN EDUSTAJAT OVAT? 
Björn
Wahlroos on Suomen talouselämän tärkein vallankäyttäjä. Hän toimii
hallituksen puheenjohtajana ruotsalais-suomalaisessa suurpankissa
Nordeassa, vakuutusyhtiö Sammossa ja metsäjätti UPM:ssä.