Rumat luvut Suomen kunnista:
15 vuotta miinuksella
Torstai 9.2.2012
Tässä hieman uutta pureksittavaa keskusteluun kuntauudistuksista: vuoden 1997
jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt
kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja
tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen.
Tällainen tieto sisältyy Kuntaliiton keskiviikkona julkistamaan katsaukseen
kuntien taloudesta.
Kuntaliitto kertoi, että Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan
kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia
euroa. Se on lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010.
Negatiivisen vuosikatteen kuntia on 22.
"Tilinpäätökset näyttävät ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on
loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös
kuntiin", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka
Mäki-Lohiluoma.
Kunnille on syntynyt vuoden 1997 jälkeen aikana yli 10 miljardin euron edestä
tulorahoitusvajetta. Tätä on paikattu omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea
lainanotolla.
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut reilusti, ja se oli viime
vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin
900 miljoonaa euroa.
Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina 1997-2011 noin 8,5 miljardia
euroa.
Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti.
Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta
kasvoi noin 7,2 prosenttia.
Lainakanta on kasvanut erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa.
Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa
kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti.
Kuntaliitto julkisti keskiviikkona myös esityksensä(klikka alla oleva linkki)
kuntien talouden vakautuksesta.
